Seurasin Pulmun ja Enzon alkuverryttelyä suurien aurinkolasieni takaa samalla, kun raahasin kentän pitkälle sivulle kavaletteja. ”Tästä tulee kyllä hikinen päivä”, virnuilin Pulmulle, joka uskaltautui vain kevyesti hymyilemään takaisin. Enzo näytti todella paljon paremmalta kuin edellisellä valmennuskerralla, mikä lupasi hyvää. Saatuani viisi kavalettia paikoilleen, pyysin Pulmua ratsastamaan niiden yli jokaisella kierroksella. Ensimmäisellä kerralla Enzo oli hieman hämillään, nykäisi päänsä alas ja kompuroi. ”Ei haittaa! Muista pitää pohkeet kiinni ja napauttele vaikka raipalla askeleen tahtiin”, neuvoin Pulmua. Ratsukko ei ollut käyttänyt kavaletteja apunaan hirveän montaa kertaa, joten alkukankeus oli ymmärrettävää. Valmennuksen pääaiheena oli kuitenkin passage ja piaffe sekä niiden välinen siirtyminen, joten uskoin kavalettien auttavan kokoamisessa. Muutaman kerran jälkeen Enzo suoriutui kavalettiharjoituksesta kuin vanha tekijä, ja nosteli jalkojaan tehokkaasti. Jätimme kavalettiharjoituksen pois ja pyysin ratsukkoa nostamaan laukan. Laukkaa emme tänään työstäisi sen enempää, joten annoin Pulmulle hetken aikaa ratsastaa laukka itsenäisesti pakettiin. ”Ota muutama pätkä lisättyä laukkaa niin saadaan Enzon lavat kunnolla auki”, huusin ratsukolle.

Pyysin ratsukkoa siirtymään takaisin raviin. Tarkoituksena oli ratsastaa pitkän sivun alusta passagea, kääntyä radan poikki keskeltä ja siirtyä hetkellisesti piaffeen keskihalkaisijan kohdalla, josta takaisin passageen. ”Muista pysyä itse rentona”, muistutin Pulmua, kun hän rupesi kokoamaan Enzoa. Kavaletit olivat selvästi auttaneet, koska Enzon passage näytti heti alusta alkaen todella laadukkaalta. Kysyin Pulmulta, miltä ori tuntuu ja sain vastaukseksi leveän hymyn. Ensimmäinen siirtyminen passagesta piaffeen oli aavistuksen epäpuhdas ja hidas, mutta piaffe itsessään näytti hyvältä. Siirtyminen piaffesta passageen oli Enzolle selkeästi helpompi. Kehoitin Pulmua ottamaan vähän selkeämmät kokoavat avut seuraavassa piaffeen siirtymisessä. Enzo tuntui keräävän tehtävästä painetta, mikä tuntui vain parantavan suoritusta entisestään. ”Tänään olisitte kyllä koulukisoissa saaneet ihan huippupisteet piaffesta ja passagesta”, huusin Pulmulle hymyillen. Ratsukko oli selkeästi väsynyt ja hikinen, mutta pyysin heitä puristamaan vielä yhden toiston. Tämän jälkeen annoin ratsukolle luvan siirtyä loppuverryttelemään ravissa. Kehuin ratsukkoa hyvästä työskentelystä ja kehoitin heitä lähtemään palauttavalle kävelylle maastoon.

Enzo vaikutti tänään hieman tavallista tahmeammalta. Pulmukin huuteli, että liekö syynä ilmojen nopea lämpeneminen. Aurinko tosiaan porotti poikkeuksellisen lämpimänä ollakseen toukokuu, eikä tuulesta ollut tietoakaan. Olin hieman huolissani jaksaisiko Enzo keskittyä päivän harjoituksiin, mutta kaikesta huolimatta pysyimme alkuperäisessä suunnitelmassa. Pyysin Pulmua ratsastamaan pitkät sivut lisätyssä ravissa ja lyhyet sivut mahdollisimman lyhyessä kootussa ravissa. Olin varma, että Pulmulle olisi suurempi haaste saada ori kiinni lisätyn ravin jälkeen, mutta tänään ongelma oli päinvastainen. Enzo lyhensi ja kokosi tyylikkäästi, mutta lisätystä ravista puuttui potku. Kehoitin Pulmua käyttämään raippaa senkin uhalla, että Enzo hermostuisi hieman. Kuumeneminenkin oli tällä kertaa parempi vaihtoehto kuin etupainoinen hevonen. Pyysin ratsukkoa ratsastamaan muutamat lisäykset lävistäjillä, jotta apuna olisi tuttu tie. Tämä selkeästi herätti Enzoa ja hiljalleen ori rupesi vaikuttamaan taas omalta itseltään. Olin todella tyytyväinen Pulmun ratsastukseen ja siihen, että Enzo kulki taas reippaasti ja ryhdikkäänä, vaikka takaosa olisikin saanut olla paremmin alla.

Tarkoituksena oli treenata laukanvaihtoja, mutta tiesin jo etukäteen etteivät ne tulisi tänään olemaan täydellisiä. Annoin Pulmulle hetken aikaa ratsastaa laukkaa pakettiin ja Enzoon vähän painetta. Hetken päästä pyysin ratsukkoa ratsastamaan täyskaarrot molempien pitkien sivujen keskelle. Laukanvaihto tuli ajoittaa hetkeen ennen takaisin uralle siirtymistä. ”Tosi hyvä!” huusin silminnähden tyytyväisenä, kun ensimmäinen vaihto olikin yllättävän onnistunut. ”Anna seuraavassa vaihdossa aavistuksen enemmän tilaa edestä, jotta vaihto suuntautuisi enemmän eteen”, sain jatkettua palattuani takaisin maan pinnalle. Olin kieltämättä ihan Hangon keksinä, kun tehtävä tuntui sujuvan kuin vettä vaan. Annoin ratsukon ravata hetken, jonka jälkeen pyysin nostamaan uuden laukan. Näin Pulmun aavistuksen kauhistuneen ilmeen, kun pyysin häntä ratsastamaan lävistäjille vaihdot joka toisella askeleella. Ratsastajan ilme muuttui kuitenkin äkkiä riemuksi, kun tehtävä onnistui kiitettävästi heti ensimmäisellä kerralla. Enzo alkoi kuitenkin vaikuttaa väsyneeltä ja se oli hiestä märkä, joten annoin ratsukolle luvan loppuverryttelyyn. ”Vähän ne vaihdot suuntautuu liikaa ylös, mutta Enzokaan ei ollut ihan täysin oma itsensä tänään. Voit kyllä olla tyytyväinen! ” huikkasin Pulmulle ennen kuin lähin lompsimaan takaisin talliin.