Milja
Aihearkisto: Milja
Kuinka Kuiskun toinen varsa sai alkunsa
Jo joku tovi sitten löysin vihdoin sen, mitä olin jo pitkään etsinyt. Selaillessani eräänä päivänä Mörkövaaran orivalikoimaa suuni loksahti auki. Voikko pienhevosori ja vieläpä kenttää kilpaillut! Tällaisen orin löytäminen on ollut työn ja tuskan takana, mutta Mörkövaaran Sumussa on aikalailla juuri sellainen, mitä olen hakenut. Ainoa asia, mikä tässä orissa mietityttää, on se, että se on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin Kuisku. Energiaa riittäisi vaikka muille jakaa ja sitä rataa. Siksi päädyinkin aluksi vielä pohtimaan asiaa, mutta kun tvisha tuli vielä itse tarjoamaan oria, päätin lopulta, että tämä se nyt on. Saa nähdä millainen elohiiri varsasta sitten aikanaan tulee. Ai mutta eikös kahden negatiivisen luvun tulo olekin positiivinen?
Joka tapauksessa, on orissa hyvääkin. Muun muassa se, että Sumu on pärjännyt niin kenttäkisoissa, kuin koulussa ja rataesteilläkin. Ja luulenpa, että siitä tulee vielä laatuarvostelumenestyjä. Yksi jälkeläinenkin Sumulla on jo, mutta sen verran nuori, että esim. periyttämisestä ei voi sanoa juuta eikä jaata. Suku orilla on vahvasti koulu-este-painotteista, ainoastaan emä on kilpaillut lisäksi kenttää.
Tarkoitus olisi, että tämä varsa jäisi meille Pikkikseen. Ensisijaisesti toivomme tietenkin, että kaikki menee hyvin ja Kuisku varsoo onnistuneesti terveen varsan. Mutta salainen, joka ei tämän paljastuksen jälkeen ole enää salainen, toiveemme on saada tällä kertaa voikko orivarsa.
Pihaton pystytystä, osa 2
Työmiehet ovat työskennelleet ahkerasti ja pihatto alkaa näyttää pihatolta. Ikkunat ja ovikin on jo asennettu paikoilleen. Sisällä on luvassa vielä pientä viimeistelyä, mm. kaltereiden asentamista ikkunoihin. Ulkopuolelle olisi myös tarkoitus asentaa vielä valo, sisälle niitä on jo laitettu. Projekti on edennyt nopeammin kuin osasin kuvitellakaan. Myös aitatolpat iskettiin maahan muutama päivä sitten. Ainakin se hyvä puoli siinä, ettei talvi ole vielä kunnolla päässyt alkamaan on että maa ei ole vielä jäätynyt. Mutta kyllä kovasti lunta ja pakkasta meillä odotellaan.
Sisusta taitaakin tulla pihaton ensimmäinen asukki, sillä sain Malvan tallilta eilen vähän ikävämpiä uutisia. Kävi nimittäin ilmi, että ainakaan toistaiseksi talli ei tule nousemaan pystyyn siten kuin alunperin oli suunniteltu. Melita saa kuitenkin jäädä edelleen uuden omistajansa hoteisiin, mutta Sisun käyn hakemassa kotiin huomenna. Laitoin valmiiksi sen vanhan karsinan, mutta kunhan pihatto valmistuu ja ruunalle saadaan sinne kavereita, on muutto tallista pihattoon edessä.
Milja
Puuhaviikonloppu Mallaspurossa
Lähdin perjantaina Kuiskun ja Donnan kanssa pitkäksi viikonlopuksi Mallaspuroon. Kuiskun kanssa otin osaa mm. lauantaiseen maastoretkeen ja olin siitä jo etukäteen innoissani, sillä olin kuullut paljon hyvää tallin maastoreiteistä. Eikä niitä oltu kehuttu suotta, ihastuin maisemiin niin kovin, että ajatuksissani eksyimme muusta porukasta! Hetken harhailun jälkeen onnistuin löytämään muut ja ravasin vähin äänin takaisin jonon perälle. Kukaan ei tainnut onneksi huomata meidän poissaoloamme…
Mutta viikonloppu alkoi tapahtumien järjestäjän Elsa Lindénin valmennuksella, jonka saaja arvottiin. Itse ilmoitin arvontaan Donnan, joka harmikseni jäi arvonnassa toiseksi. Mutta ei se mitään, tammalle oli onneksi seuraavina päivinä muutakin ohjelmaa. Kaikki muut osallistujat pääsivät kuitenkin seuraamaan valmennusta ja minä nautin siitä oikein kovasti, sillä valmennettavaksi pääsi upeannäköinen suomenhevosori.
Seuraavana päivänä aloitettiin tosiaan yhdeltä maastoretkellä ja neljältä oli luvassa laukkakilpailu! Osallistuin kisaan molemmilla tammoilla, lähtijöitä oli meidät lukien yksitoista. Se oli kyllä mielenkiintoinen kokemus! Yllättäen jopa Donna löysi isomman vaihteen ja sen kanssa laukkasimme neljänneksi. Kuiskun toinen sija taas ei sinänsä yllättänyt, onhan tamma tunnettu vauhdikkaasta luonteestaan. Kuisku sai hienon ruusukkeen, jonka on sponsoroinut MWS Boutique.
Viimeisenä päivänä oli luvassa vielä este- ja koulukilpailut. Laukkakilpailu oli tainnut viedä Donnasta mehut, sillä esterata meni aivan penkin alle. Jäimme siis luokan viimeiseksi. Kuiskun kanssa vauhdista ei taaskaan ollut puutetta. En saanut sitä oikein kuulolle, joten meidän kouluratamme oli melkoista häsellystä. Tamma sijoittui luokassa toiseksi viimeiseksi.
Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli kyllä oikein mukava. Mielelläni lähden Mallaspuroon toistekin!
Pihaton pystytystä, osa 1
Pihaton rakentaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Paikan ja muut yksityiskohdat olimme päättäneet jo useampi kuukausi sitten, joten nyt on tarvinnut vain ryhtyä tuumasta toimeen. Sopiva paikka löytyi siis lähimpänä tallia olevan tarhan vierestä. Pihaton tarhan pohja tulee olemaan osittain niittyä ja osittain metsää ja itse pihattorakennus nousee metsän reunaan. Sen verran hyvä paikka, ettei yhtäkään puuta tarvinnut kaataa.
Pohja alkaakin olla nyt hyvällä mallilla ja seuraavaksi aletaan pystyttää seiniä. Se tosin jää seuraavan päivän projektiksi, sillä oven edusta on tarkoitus vielä pohjustaa hyvin, jotta hevosten ei sitten pahimpienkaan kurakelien aikaan tarvitse tarpoa mudassa. Tänään kävimme myös ostamassa aitamateriaalit, joten aidanpystytystäkin on luvassa myöhemmin. Hommaa riittää!
Milja
Vieras Turusta
Sitten kun pyörät lähtevät pyörimään, ne pyörivät vauhdilla. Vasta äsken Melitan ja Sisun piti muuttaa ”tässä loppuvuoden aikana”, mutta eilen juttelimme puhelimitse Malvan tallin Minkan kanssa ja sovimmekin muuton jo tälle päivälle.
Noin puolen päivän aikaan hän sitten saapui trailereineen Pikkiksen pihaan. Kävimme tietysti ensin tervehtimässä hevosia. Melita katseli alkuun uutta omistajaansa arasti karsinan perältä, mutta uskaltautui sitten lähemmäs haistelemaan ja lopulta jopa nappaamaan suuhunsa Minkan kädessä olleen porkkanan. Arkuudesta huolimatta tammasta näki, että se ihastui heti Minkaan.
Sisu taas tapansa mukaan oli heti kerjäämässä rapsutuksia ja hotki tarjotut herkut silmänräpäyksessä. Sanoin Minkalle, että Sisu tulee varmasti sopeutumaan ongelmitta vilkkaammalle tallille ja hän lisäsi: ”ja saamaan rapsutuksia tuutin täydeltä”.
Ennen kuin aloimme laittamaan hevosia matkakuntoon, tarjosin Minkalle kahvit ja juttelimme niitä näitä. Lopulta koitti kuitenkin eron hetki. Katikin oli tullut auttamaan Melitan kanssa ja hyvästelimme haikein mielin hevoset. Sisu tietysti tulee vielä takaisin, mutta kyllä tässäkin ajassa ehtii jo tulla ikävä. Onneksi voimme ajella Turkuun katsomaan niitä.
Milja
Pian alkaa tapahtua
Melita on löytänyt vihdoin uuden kodin! Tammalla oli epäonnea edellisen ostajaehdokkaan kanssa, sillä kauppoja ei sitten lopulta ikinä syntynytkään. Tarkkaa muuttopäivää ei olla vielä lyöty lukkoon, mutta tässä loppuvuoden aikana Melita matkustaa Turkuun Malvan tallille. Ihan yksin sen ei tarvitse lähteä, sillä meidän Sisu lähtee samaan paikkaan vuokralle! Alustavasti on sovittu kolmen kuukauden jaksosta ja jatkosta päätetään sitten sen jälkeen.
Mutta itse pääasiaan: pian tapahtuu Pikkiksessä jotain jännittävää. Pitkään suunnittelemaamme pihattoa aletaan nimittäin vihdoin rakentaa. Projektista saatte kuulla lisää sen edetessä. Sen verran voin paljastaa, että tilat pihatossa tulevat riittämään seitsemälle hevoselle.
Milja
Temppukisoissa Metsälammella
Kuisku on ollut viimeiset puoli vuotta mammalomalla, mutta nyt kun varsa on vieroitettu, päätimme lähteä temppuilemaan Metsälammelle. Kuten arvata saattaa, tamma oli aivan innoissaan päästessään pois kotikulmilta tekemään jotain todella erilaista kuin yleensä.
Metsälammen maneesiin oli rakennettu hauska temppurata, joka tulisi suorittaa mahdollisimman lyhyessä ajassa. No, se ei varmasti olisi ongelma Kuiskun kanssa. Mutta puhtaasta suorituksesta en ole sitten niinkään varma. Rata aloitettiin pujottelulla ja vaikka tamma onkin ketterä, yksi tötteröistä meni kaatumaan.
Seuraavana oli vuorossa puomikuja, josta oli mainittu etukäteen, että peruuttamalla kujan ajasta vähennettäisiin viisi sekuntia. Ei kannata yllyttää hullua, totta kai me lähdimme yrittämään peruutusta! Puomien muodostamassa kulmassa toinen takajalka lipsahti puomin väärälle puolelle, mutta muuten saimme tämän osuuden kunnialla suoritetuksi.
Sen jälkeen pitikin nopeasti kääntää hevonen oikeinpäin ja siirtyä istumaan kuin naistensatulassa ikään. Vauhdikkaasta menosta huolimatta onnistuin pysymään selässä harjasti tiukasti pidellen. Mutta tässä vaiheessa Kuisku sattui huomaamaan seuraavaksi edessä olevat pienet esteet. Se olikin sitten menoa. En ehtinyt saada tolpan kiertämisen jälkeen jalkoja molemmin puolin satulaa, joten ei auttanut muu kuin ottaa entistäkin tiukempi ote harjasta ja toivoa parasta. Hassua kyllä, mielessäni ainoa ajatus oli sillä hetkellä ”saakohan tästä tyylistä lisäpisteitä tai jotain?”. Onneksi esteet olivat korkeintaan 40 senttisiä ja Kuisku ylitti ne hyvin maltilliselta korkeudelta, joten selviydyimme niistä kutakuinkin kunnialla.
Sitten olikin jo aika viimeisen tehtävän, maailmanympärysmatkan. Kuisku teki siitä jälleen omalta osaltaan vaativan tehtävän, sillä virtaa riitti vieläkin niin, ettei se malttanut jäädä seisomaan paikoilleen. Toiselta kyljeltä olin vähällä liukua alas, mutta ihmeen kaupalla sain heitettyä toisen jalan kaulan yli juuri sopivalla hetkellä. Täytyy sanoa, että rankkaa oli, mutta meillä oli ainakin superhauskaa ja luulenpa, ettei naurulta välttynyt kukaan, joka seurasi meidän suoritustamme!
Lopullinen sijoituksemme oli viides, eli olimme ensimmäiset ei-sijoittuneet – ei huono!
Hieno Chip!
Niin se kesä tuli ja meni. Jos ylipäätään kukaan on lukenut Pikkiksen päiväkirjaa, on varmaan viimeinenkin jo luopunut toivosta. Olemme yrittäneet tehdä parhaamme, mutta jostain syystä tätä tallin oma päiväkirja unohtuu tyystin. Nyt on kuitenkin pakko päivittää kuulumisia, sillä ensimmäinen holsteininhevoskasvattimme Chocolate Chip palkittiin tänään KRJ:n laatuarvostelussa ensimmäisellä palkinnolla! Hurjan paljon onnea Otterleylle, Chipille ja muulle Hukkapuron porukalle!
Lähitulevaisuudessa tallin hevoskannassa tulee tapahtumaan muutoksia, sillä osa vanhoista lähtee kukin minnekin ja joitakin Katin hevosia muuttaa tilalle. Melita, Tikru ja Jelly ovat olleet jo jonkin aikaa myynnissä, joten niiden kohtalona on ainakin asua muualla. Samaten Kuiskun äskettäin syntynyt tammavarsa Tiitu on tarkoitus myydä pois. Sisua ja Chicaa sen sijaan tarjoamme vuokralle. Sisun esimerkiksi näkisin jossain pienessä ratsastuskoulussa lasten hellittävänä. Toivottavasti kaikille löytyy jostain kiva uusi asuinpaikka. :)
Milja
Nopea toimitus
Ei se nyt sinänsä ollut nopeaa, kun jouduimme odottamaan tätä toimitusta yksitoista kuukautta… Mutta itse varsominen eteni pikavauhdilla ja eipä aikaakaan, kun tuore emä jo pökki turvallaan pienokaistaan rohkaisten sitä nousemaan jaloilleen. Luulin jo muutama päivä sitten, että Kuisku alkaisi varsomaan, eikä se olisi ollut mikään ihme, kun tammalla tuntuu olevan aina joka paikkaan kiire. Mutta sepäs vain huijasi ja vasta tänään saimme maailmaan mitä ihastuttavimman tammavarsan, kun Kuisku varsoi päivälleen laskettuna aikana.
Vanhempiensa tavoin varsa on tähtipäinen. Emältään se peri ruunikon värityksen ja isältään oikean takajalan sukan. Mutta merkit eivät jääneet suinkaan siihen, sillä pikkuisella on myös ruunusukat etusissa ja turvassaan kuonopilkku.
Nimikin oli varsalle tietysti keksittävä ja tässä vaiheessa riensi apuun Kati. Rapsutellessaan varsaa kuonopilkun kohdalta hän heitti heti ilmoille nimen Kutinatar. Eipä siinä sitten oikeastaan muita vaihtoehtoja edes mietitty. Niinpä viralliseksi nimeksi annettiin Kutinatar, mutta olemme kutsuneet sitä Tiituksi.
Sinivalkoisia ruusukkeita
Ohhoh, katsokaapas tätä tyttöä! Kaksi voittoa saman päivän aikana! Okei, ehkei kannata kamalasti juhlia, Donna oli nimittäin toisessa luokassa ainoa osallistuja ja toisessa sillä oli vain yksi kilpakumppani.
Mutta täytyy sanoa, että nyt oli kyllä aivan eri meininki kuin taannoisissa Pikkiksen harjoituskisoissa. Donna keskittyi täysillä ja antoi kyllä kaikkensa, sitä en voi kiistää. Metriset esteet eivät olleet sille temppu eikä mikään. Ensi kerralla mennäänkin varmaan jo metri kahtakymmentä tai sitten siirrymme kansalliselle tasolle metrin luokkiin. Todennäköisesti ensimmäistä. Kuulostaa kyllä hurjalta, mutta tässä tammassa on potentiaalia!
