Kati
Aihearkisto: Kati
Kohta 2v!
Pikkumies Chinook muutti Pikkikseen puolivuotiaana ja nyt romuluisesta karvapallerosta on jo kasvanut melkein kaksi vuotias hieno mies! Chinookin kanssa on puuhailtu aika vähän, toki olemme sitä käsitelleet ja tehneet sen kanssa vaikka minkälaisia harjoituksia tulevaisuutta varten, mutta lähinnä se on saanut oleilla ulkona parhaan kaverinsa, Kasinollan, kanssa.
Yhdessä nämä jätkät ovatkin keksineet vaikka minkälaisia juttuja. Herrat siirrettiin sähkölankaisesta tarhasta lauta-aitaiseen tarhaan jotta niitä ei tarvitsisi joka päivä metsästellä pitkin maita ja mantuja. Toistaiseksi ovat pysyneet tarhassa sisällä ja aitaakaan ei ole muovailtu uudestaan.
Chinook on luonteeltaan kovin reipas ja onkin aina intona puuhailemassa, joko ihan meidän kouluttamia asioita tai sitten laittomuuksia.
Hattutemppuja
Taisin viimeksi kirjoitella Raisun ja minun hienoista kisatuloksista kun tulimme useampaan otteeseen luokan viimeiseksi. Sama meininki jatkui vielä muutaman kilpailun ajan kunnes yhtäkkiä herra Raisu palasi taas omaksi itsekseen ja siitä asti olemmekin oikeastaan liitäneet voitosta voittoon. 40 luokkavoiton jälkeen menin jo laskuissa sekaisin joten seuraamme herran kehitystä vain ominaisuuspisteiden kautta. Ja ominaisuuspisteistä puheenollen, Raisu on pärjännyt kentässä niin hyvin että herran kisauran kenttäratsastuksen saralla loppui jo! Jatkamme vielä kilpailemista kouluratsastuksessa ja rataesteillä, mutta niissäkin ollaan jo viimeisellä tasolla.
Varsantuoksua
Palasimme tänään muutaman päivän pituiselta visiitiltä Oldfinion Oldenburg Horsesista. Enzon ensimmäinen jälkeläinen näki päivänvalon 24.2 kyseisessä siittolassa ja olihan meidän pakko lähteä sinne vierailulle ja ihastelemaan reipasta orivarsaa. Pikkuvarsa sai nimekseen Oldfinion Vitrias ja siitä näki samantien, että tästä pikkumiehestä tulee kasvamaan vielä iso hevonen. Toivottavasti joku innokas kilparatsastaja kotiuttaa Vitriaksen itselleen ja hyödyntää harvinaista sukupuutakin jalostuksessa sitten aikanaan.
Tästä pikkuvarsasta on vielä kerrottava sellainen hauska fakta, että me olemme Miljan kanssa kasvattaneet Vitriasin emänemänemän! Eli Vitriasin isomummo on toisen tallimme, Suprantin, kasvattama. Olemmekin keskustelleet moneen otteeseen josko ostaisimme itse Vitriaksen, mutta koska meillä on jo pidempään ollut suunnitelmissa astuttaa omistuksessamme oleva Alydia Enzolla ja pitää varsa itse, on ollut pakko kuunnella järjen ääntä korvien välissä ja malttaa mielemme Vitriaksen suhteen.
Uusia asukkaita
Helmikuussa mennään jo, aika kuluu aivan järjetöntä vauhtia! Vastahan talli oli tyhjillään ja nyt jo tallimme ja sen pihapiiri ovat oikein kodikkaita sekä työntäytteisiä. Hevosia on jostain syystä ruvennut kasaantumaan ja nyt yhdestätoista karsinastamme kuudessa on jo asukas. Vielä on yksi hevonen matkalla tänne ja sen jälkeen nautitaankin taas hetken aikaa siitä ettei olla ehditty haalimaan yhtätoista karsinaa siivottavaksi päivittäin.
Kisoissa on käyty ja oikein kivoja tuloksiakin on saatu! Ollaan oltu luokkien ekoja ja vikoja, keskitasolla useinmiten. Kilpailuita on ollut ruhtinaallisesti, joskin vielä meidän kalenteriin mahtuisi muutama lisää. Nyt onkin kiire lähteä antamaan iltasapuskoja hevosille, kuulemisiin!
Pulmu
Virhepisteiden keräilyä
Heh, palasimme vastikään kisamatkalta Raisun kanssa. Osallistuimme kahteen luokkaan St Zenissä 21.1 järjestetyissä rataesteratsastuskilpailuissa ja mitäpä muutakaan saimme kuin uudet ennätykset virheipisteidne määrässä. Hylkyä ei sentään tullut, mutta eipä tainnut kentälle jäädä ratojemme jälkeen montaakaan estettä jossa olisi kaikki puomit paikallaan. Nyt olisi hyvä miettiä mikä meni pieleen ja miten korjaamme asian mutten toistaiseksi pysty kuin hihittämään kisasuorituksillemme. Kaikkein koomisinta tilanteessa on ratojen koot. Osallistuimme 40cm ja 60cm luokkiin ja tulimme kummassakin luokassa viimeisiksi. No, tästä on matka vain ylöspäin.
Kilpailuihin valmistautumista
Ilmoitin tänään aamulla erittäin kiireisellä aikataululla Raisua lähitulevaisuuden koulu-, este- ja kenttäratsastuskilpailuihin. Muutamassa oli tänään jo viimeinen osallistumispäivä, onnekseni mahduimme mukaan. Porrastetut kilpailut eivät ole vielä kiinnostaneet ihmisiä yhtä paljoa kuin niiden ”kulta aikoina”.
Raisun kanssa on valmentauduttu tiukkaa tahtia täällä kotitallilla, Miljakin on muutamaan kertaan käynyt Raisun selässä silloin kun olen itse ollut kisamatkalla Enzon & Kitin kanssa. Valmentautuminen tulikin tarpeeseen sillä olemme tallin remontoimisen ajan laiminlyöneet pienen suomipoikamme treenausta.
Tervetuloa vuosi 2014
Taas on aikaa kulunut viimeisimmästä kirjoituksesta. Joulu tuli ja meni kiireellä, joulufiiliksestä ei saanut yhtään kiinni kun ainakaan meillä päin ei edelleenkään ole lunta. Kaipa voin itseäni tästä kiittää, että manasin lumettoman loppuvuoden. Vuoden vaihtuminen sujui rauhallisissa merkeissä, hevoset eivät rakettien paukkeeseen juurikaan reagoineet. Voi kyllä johtua myös meidän omista kovaäänisistä juhlista jotka pidimme tallissa porukalla. Näissä bileissä ei kuitenkaan raketteja ammuttu sillä pidimme juhlat peittääksemme niiden aiheuttaman äänen.
VRL järjesti myös mahtavan joululahjan jota tässä oltiinkin jo yli 2 kuukautta odoteltu. Porrastetut toimivat taas!
Pulmu
Talvea odotellessa
Viime kerralla kirjoittelin sataneesta ensilumesta. No, toiveeni toteutui ja eipä ole viimeiseen melkeinpä kuukauteen näkynyt pientäkään lumihiutaletta. Hieman jo oikeastaan odottelen sitä lunta, mutta sitten taas olen onnellinen ettei tarvitse tehdä aamulla lumitöitä ennenkuin pääsee avaamaan tallin ovet. Hyväpohjaisissa tarhoissa ja kentässä on se etu, ettei hevosemme ole joutuneet kahlaamaan mudassa. Ja hevosista puheenollen, meille on nyt muuttanut kolmaskin asukki! Pitkään Suprantin perimmäisessä karsinassa asuskellut suomenhevos-ori Raisu muutti pikkikseen.
Kaikki tuntuu vain seisovan paikallaan tämän hevosharrastuksen saralla. Kilpailemista ei voi harrastaa kun kauan odotetuista porrastetuista kilpailuista ei voi lähettää tuloksia. Kolmea päivää vajaa kuukausi on mennyt VRl itse päättämästä deadlinesta. Tulee taas mieleen muutaman vuoden takainen piparitauko joka venyi järisyttävän pitkäksi. Täytyy varmaan kohta alkaa harrastamaan vain suunnistusta ja matkaratsastusta.
Pulmu
Ensilumi
Joka vuosi talvi osaa yllättää, näin myös tänäkin vuonna. Eilen meillä satoi ensilumi ja vaikka kovasti toivoin sen sulavan samantien niin vielä tänäkin aamuna maata peittää kevyt kerros lunta. Uskon ja toivon kovasti, että vähäinen lumi tästä vielä sulaa ja ensimmäiset kunnon lumet tulisivat vasta marraskuun puolella. Pikkistä on rakenneltu rauhallisin ottein ja vanha tallirakennuksemmekin alkaa näyttämään jo sisältä päin siistiltä. Huomenna maalaamme vielä viimeiset karsinat ja kunhan maalit ovat kuivuneet ja hajut kaikonneet niin olemme valmiina tuomaan ensimmäiset hevoset uuteen kotiinsa.
Tällä hetkellä Pikkiksen hevoskaartiin kuuluu vain oldenburgilainen ori Enzo ja upea kimo holsteintamma Kit Kat. Kunhan kiireiltämme ehdimme niin rupeamme etsimään uusia hevosia talliin. Tähän asti olemme vain yrittäneet pitää silmämme tiukasti kiinni emmekä ole edes miettinyt uusien hevosten ostoa.
Pulmu
