Brynjolf

Luonne edellisen omistajan Jayden kuvailemana: Oriksi Brynjolf on yllättävän rauhallinen. Se saattaa pelailla riimunnarunsa ketjulla ja mutustella taluttajan takkia, mutta Brynjolf ei koskaan ole mikään hampaat irvessä vastaan juokseva ilkimys. Ori viihtyy omissa oloissaan laitumella, vähät välittäen muiden tarhojen riekkuvista pojankoltiaisista. Brynjolf on tasaisen luonteensa vuoksi mukava hoidettava, vaikka se ilmoittaakin selvästi mikäli toimenpide ei sitä miellytä. Jostain syystä kengittäjän kanssa orilla ei kemiat kohtaa, etenkin mikäli kyse on takajaloista. Muuten Brynjolf on kenen tahansa hoidokki ikään ja kokemukseen katsomatta.

Valjakkopainottuneisuudestaan huolimatta Brynjolf osaa toimittaa myös ratsun virkaa. Ori ei ole mikään estemestari, mutta kouluaitojen sisällä se osaa niin väistöt kuin tahdikkaat siirtymiset. Parhaimmillaan Brynjolf on tietysti valjaiden edessä – etenkin maratoniosuus on sen heiniä. Pidemmillä suorilla ori ei yritä koskaan edetä liian kovassa tahdissa, vaikka se on lähinnä energinen laiskan sijaan. Myös keilojen välistä Brynjolf taiteilee kevyesti, keskittyen menosuuntaan korvat hörössä.

Tällä sivulla olevat tiedot eivät liity kuvissa olevaan hevoseen.

Sukutaulu ja jälkeläiset

Kilpailumenestys

Hyppykapasiteetti ja rohkeus 3.23 op.
Nopeus ja kestävyys 0.41 op.
Kuuliaisuus ja luonne 1876.57 op.
Tahti ja irtonaisuus 40.87 op.
Tarkkuus ja ketteryys 2022.26 op.
Valjakkoajossa 3898.83 op. (vaikeustasolla 8)

Cup-sijoitukset
31.08.2016 VVJ-Cup Vaativa yhdistetty (p), Tuiskula » 5/46
31.01.2017 VVJ-Cup Vaativa yhdistetty (p), Tuiskula » 6/50
28.02.2017 VVJ-Cup Vaativa yhdistetty (p), Wyat Shetlands » 2/45

Näyttelytulokset
11.09.2016 NJ, Villa Talvia » irtoSERT (tuom. Vibaja)
09.05.2017 NJ, Haavelaakso » irtoSERT (tuom. vaapu)
24.12.2018 NJ, Adina » BIS3, MVA-SERT (tuom. Welby)
27.01.2021 NJ, Safiiritiikerin Kilpailukeskus » BIS5, MVA-SERT (tuom. Terhi)

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut iidamaria

Katin pyytäessä minua katsomaan hänen Brynjolf-vuonisoria, lähdin samantien matkaan. Tarhassa minua oli vastassa energinen ja iloinen ori korvat hörössä. Tänään oli tarkoitus vähän tutustua, jotta seuraavalla kerralla voitaisiin selkäänkin nousta. Mulla on todella vähän tietoa valjakkohevosista/poneista, joten päätettiin yhteistuumin, että ratsastuskin voi olla mahdollista. No, napattiin ori riimunnarun päähän, ja vietiin hoitopuomille, jonne Kati olikin jo varannut hoitovälineet valmiiksi. Brynjolf tutki koko ajan, että mitä me Katin kanssa puuhailtiin sen ympärillä, ja harjapakkikin kaatusi kertaalleen kun ori niin innokkaasti tutki. Brynjolfia oli ilo hoitaa, sillä se oli varsin sosiaalinen tapaus. Ori nosti kaviot nätisti, ja antoi laittaa nätisti suitsetkin päähän. Lähdettiin porukalla kohti kenttää, joka oli vähän matkan päässä tallista. Ori tallusteli perässä korvat hörössä, ja saatoin sille matkan aikana muutaman leipäpalan antaa. Kun päästiin kentälle, käveltiin vaan rauhallisesti pari kierrosta ja ori seurasi mua oikein mielellään. Kun mä pysähdyin, Brynjolfkin pysähtyi ja hamuili suullaan aidan vieressä olevia heinänkorsia. Pari ravipätkää otettiin myös, kun juoksin orin vierellä, jonka jälkeen päästettiin se irti vähä irroittelemaan. Samantien päästessään irti, ori sinkosi eteenpäin villisti pukitellen ja pomppien joka suuntaan kuin varsa konsanaan. Katseltiin Katin kanssa hetki orin menoa, jonka jälkeen se alkoi väsyä, ja sain jo mennä pyytämään sitä eteen, jotta se ravaisi tai laukkaisi. Ravissa siltä löytyi oikein kivaa liikettä, joten muutama kierros ravia kumpaankin suuntaan, ja sitten otin taas orin narun päähän ja lähdettiin syöttelemään läheiselle ruohomättäälle. Ori imuroi nurmikkoa suuhunsa turbovauhdilla, ja naureskeltiinkin Katin kanssa, että kohta hänellä on sotanorsu, jonka pitäisi oikeasti olla hevonen. No jaa, hetki siinä syöteltiin ja juoruttiin Katin kanssa, jonka jälkeen heitettiin ori tarhaan, jossa se sai vielä muutaman herkun taskunpohjalta ja sitten se hölkkäilikin jo kauempana olevalle vesiastialle. Olipa mukavanoloinen ori.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut iidamaria

Seuraavana päivänä pääsin taas katsomaan tätä ihanaa vuonisoria, ja tarkoituksena oli tänään ratsastaa. Kellon lyödessä kymmenen hain orin tarhasta, ja vein sen hoitopuomille, jossa harjailin kaikessa rauhassa ja syötin pari tuppoa vihreää. Brynjolf malttoi oikein kivasti, että sain kaikki hoitotoimenpiteet suoritettua. Sitten kipaisin hakemassa satulan ja suitset, ja kun ori oli valmis, painoin kypärän päähäni ja sitten mentiin. Talutin hepan kentälle, ja nousin selkään ja ruvettiin kävelemään. Ori vaikutti alkuun hieman tahmealta, mutta kun siirryin ravailemaan, löytyi hepasta kivasti energiaa ja liikettä. Tehtiin ihan perusjuttuja, paljon ympyröitä ja voltteja ja erilaisia kaarevia uria, noin kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen käveltiin hetki. Brynjolf oli oikein pehmeä kädelle, ja oli hyvin pohkeen edessä, ja liikkui hyvin selän läpi todella pyöreänä ja takaosa aktiivisena – täydellistä! Kun oltiin kävelty hetki, otin uudestaan ravisiirtymisen ja teinkin noita ns. kouluratapysähdyksiä pituushalkaisijalla ravista suoraan. Ori oli oikein kiva, ja saatiin muutama ihan oppikirjamainen pysähdys. Myös tuntuma selkään oli aikalailla mahtava, joten siirsin orin hetkeksi käyntiin ja taputtelin sitä kaulan molemmin puolin. Olin todellakin tykästynyt tähän oriin, ja en malttanut odottaa laukkailua pidempään, vaan kasasin ohjat, ja sitten annettiin mennä. Mentiin iiisoa laukkaa kenttää ympäri tehden samalla pääty- ja keskiympyröitä jotta ori taipuisi vähän. Hetkittäin istuin myös kevyessä istunnassa, ja kun mentiin harjoituslaukkaa, olin ihan korviani myöden rakastunut. Oli herra vaan niin tasainen keinuheppa! No, hetken laukkailun jälkeen siirsin orin raviin ja ravailtiin loppuverkat tyytyväisinä molemmat. Tarhaan päästessään heppa sai myös muutaman (yllättäen…) ylimääräisen namin, ja jäin innolla odottamaan, mitä kahtena seuraavana päivänä tapahtuu!

Kouluvalmennus, kirjoittanut iidamaria

Kolmantena päivänä oli tarkoitus valmentaa Brynjolfia ja Katia, kouluratsastuksen parissa, sillä en valjakkoajosta vieläkään juuri mitään ymmärtänyt. Kun kävelin kahvikuppini kanssa kentälle, olin ehkä hieman puoliunessa, sillä edellisen yön unet jäivät vähäisiksi. Kuitenkin sain itseni hereille, ja tänään kiinnittäisin huomiota erityisesti Katin istuntaan. Alkuravailuissa kiinnitin huomiota jalan asentoon, joka meni joko liian eteen tai valui liian taakse, ei näyttänyt siis ihan hirveen hyvältä. Tästä jonkin verran huomautettuani Kati muisti pitää jalkansa oikealla paikalla, ja heti näytti paremmalta kun istunta ei kaatunut eteen eikä liikaa taakse. Hyvä! Brynjolf oli tänään oikein ryhdikäs, ja liikkui oikein kivasti omalla moottorilla ja käyttäen takaosaansa. Meno näytti pätkittäin samalta, kuin vaativissa kouluratsastusluokissa, ja kehuinkin tätä ratsukkoa vuolaasti. Väliin otettiin rennosti käyntiä pitkin ohjin, ja tämän jälkeen oli tarkoitus ottaa hieman laukkaa vielä. Käynnissäkin orin eteenpäinpyrkimys pysyi oikein kivasti loppuun asti ja sitten nostettiinkin laukka. Annoin mennä melko vapaasti laukassa tehden erilaisia kaarroksia, ja kymmenen metrin volteista aina pääty-ympyröihin asti. Myös parit vastalaukat saatiin kokeiltua, ja nekin sujuivat suhteellisen hyvin huolimatta siitä, että ori on oikeasti valjakkohevonen. Brynjolf näytti varsin rennon letkeältä, ja ei ruvettu turhan suurta kokoamista vaatimaan vaan mentiin vähän pidemmässä muodossa. Brynjolf oli oikein miellyttävä, ja saitte jäädä ravailemaan loppuravit rennosti kahdestaan, mä lähdin hakemaan uuden kupillisen kahvia.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut iidamaria

Neljäs aamu valkeni sumuisena ja sateisena, ja tarkoitukseni oli tänään lähteä Brynjolfin kanssa maastoilemaan lähimetsiin. Kuin vanha tekijä kipaisin orin tarhasta, ja kiinnitin hoitopuomille. Hoitotoimenpiteet sujuivat tänään erittäin hitaasti, sillä eihän siitä katoksesta olisi mihinkään halunnut lähteä, kun ympärillä satoi lähes kaatamalla. Kun saatiin hoitotoimenpiteet kuitenkin suoritettua ja kamat oli haettu, varustin orin ja heitin sille selkään vielä ratsastusloimen, ja painoin itselleni kypärän päähän. Hyppäsin orin selkään, ja lähdettiin kohti ihania hiekkateitä. Vettä satoi, mutta ötököitä ei ollut yhtään, ja linnut jossain piilossa lauloivat. Ja käki kukkui. Juhannus, tämä keskikesän juhla oli lopuillaan ja mä saattelisin sen päätökseen tämän ihanan vuonohevosorin selässä maastoillen. Mentiin ihan rennosti käyntiä ja pitkiä pätkiä kevyttä ravia pehmeällä tuntumalla, kuitenkaan vaatimatta liikaa. Brynjolf hölkkäili korvat hörössä eteenpäin, ja se jaksoi juosta todella pitkään. Pitkien ravipätkien jälkeen käännyttiin kapealle metsäpolulle, ja kiipeiltiin ja nautittiin siitä, ettei vesisade päässyt sankan kuusiston läpi, vaan säilyimme enimmäkseen kuivina. Brynjolf oli oikein miellyttävä, ja pystyin antaa sen kävellä ihan pitkin ohjin sillä se ei kiirehtinyt turhia mihinkään, eikä poistunut polulta. Kun päästiin takaisin hiekkatielle, ajattelin ottaa vähän laukkaa kevyessä istunnassa. Kun pyysin oria eteen, se lähti reippaaseen laukkaan ja veti pari ilopukkia päästessään menemään vähän kovempaa. Kuitenkin, hetken annoin laukata todella reippaasti, ja sitten otinkin jo kiinni, ja mentiin vähän hallitummin vielä vähän matkaa, ennen kuin siirsin orin raviin ja ruvettiin ravailemaan loppuraveja. Loppukäynnit käytiin kävelemässä läheisellä pellolla, oli ori aika super!