Ympäristö ja tallirakennukset

Oritalli 10 karsinapaikkaa
Tämä punainen, valoisa tallirakennus toimii talona upeille siitosoreillemme. Karsinat ovat erittäin vahvaa tekoa jotteivät hienot poikamme pääse vapaalle jalalle. Karsinoiden lisäksi tallissa on varustehuone, vesikarsina, kuivaushuone, toimisto sekä rehuvarasto. Tallin ympärillä sijaitsevat oreille suunnatut korkea-aitaiset tarhat ja laitumet. Oritalli sijaitsee lähellä tammatallia, jotta likaisten kuivikkeiden kärrääminen onnistuisi helposti.

Tammatalli 20 karsinapaikkaa
Tammojen talli onkin puolet suurempi kuin orien, johtuen naispuolisten poniemme suuresta määrästä. Tässä tallissa sijaitsee normaalien varustehuone, vesikarsina, kuivaushuone, toimisto sekä rehuvarasto lisäksi myös lantala, johon tuodaan kaikkien tallien jätteet.
Varsatalli 10 karsinapaikkaa
Varsatalli on pieni rakennus tammatallin vieressä ja siihen majoitetaan kaikki vieroitusikäiset varsat.

Nybergs Gård koostuu siis kolmesta tallirakennuksesta ja kahden omistajattaren majatalosta. Werty ja Zero, jotka eivät tosiaankaan ole mitään aatelissukuisia kartanonomistajia, ovat ostaneet tämän hienon miljöön omaavan Nybergien kartanon ajatuksena perustaa rakennuksia hieman modernisoiden upean ponisiittolan. No, maksettuaan itsensä kipeäksi ikivanhojen rakennuksien hinnasta, muuttivat neidit sitten omapäisesti sinne asumaan. Kului monia vuosia, eikä kahdesta tytöstä kuulunut mitään. Rakennukset lahosivat lahoamistaan eikä mistään hienosta siittolasta ollut tietoakaan, kunnes sitten eräänä kauniin aurinkoisena päivänä remonttimiehet ilmestyivät paikalle.

Kesti noin puoli vuotta, ennen kuin punaiseksi maalatut, modernit tallirakennukset valmistuivat. Niin saattoivat itsepäiset Werty ja Zero astella maltaita maksavissa avarissa sekä valoisissa talleissaan ihaillen remonttimiehien kädenjälkiä. Kyläläiset vain ihmettelivät vähän päälle kakskymppisten neitien toimia, sillä eipä aikaakaan, kun majatalolle rakenneltiin yhtä sun toista (hissi, autokatos, uima-allas..). Lisäksi kolmen vierekkäin olevan tallin ympärille alkoi kertyä erilaisia tarhoja, laitumia, pari kenttää sekä valtava maneesi. Tyttöparat olivat valtavan konkurssin edessä maksettuaan huimat summat kaikesta remontoinnista.

Kului jälleen vuosia ja tallit olivat tyhjillään. Kukaan ei tiennyt, mitä tytöt suunnittelivat. He vain istuivat majatalossa ahkerasti, joku saattoi vain silloin tällöin kuulla karmaisevaa kielenkäyttöä kyläkaupoilla. Sitten eräänä päivänä monta hevoskuljetusautoa kaartoi pihalle. Werty ja Zero hymyilivät omahyväisesti kun upeat siitosoriit ja pari tammaa astelivat trailereista ulos. Ponit hirnuivat kimeästi ja haistelivat Ruotsin hyvälaatuista ilmaa. Vähän ajan kuluttua ponit päästettiin laitumille juoksentelemaan. Werty ja Zero katselivat ensimmäisiä asukkaitaan tyytyväisesti ja kävelivät sitten majatalolle nauttimaan aikaansaannoksistaan. Vihdoinkin ponisiittolan portit saatettiin avata.

Tämän sivun kuvista kiitos A. Savola.